Kaavatestailua: vauvan haaremihousut

Voi sun vauvanvaatteet! <3 Pieniä, suloisia ja niin nopeita tehdä! (Jos ei oteta huomioon että tällaisella alottelijalla voi mennä pieniinkin housuihin peräti pari tuntia kaavoineen, ompeluineen ja purkauksineen.) Kaavan kyseisiin haaremihousuihin pongasin Eilen tein -blogista, jossa maailman suloisimmalle vauvalle on ommeltu keltaisesta vinoraidasta niin haaremihousut kuin haalarikin. 

Tässä minun versioni haaremihousuista (noin) koossa 68. Resori ja kangas ostettu Ottobren liikkeestä, ja päätyivät housuihin paremman puutteessa. Kuviolliset housut sopivat hyvin yksiväristen paitojen ja bodien kanssa. Koko komeus on ommeltu saumurilla, mikä pistää miettimään missä ompelujärjestyksessä housut kannattaa ommella, saumurilla kun ei oikein tuollaisia pieniä lahkeensuita saa renkaana ommeltua. 

Puhelimella näpsäisty pikakuva valmiista haaremihousuista.

Voi kun saumurin langanvaihto olisi yhtä helppoa kuin ompelukoneen, omaksi heukkoudeksi tuntuu jäävän langanvaihdon laiskuus. Nämäkin mustat resorit on laiskuutta ommeltu valkoisella, hyi minua. Kyllä minä vielä opettelen. Mieleni halajaisi ommella itselleni vaatteita, mutta valitettavasti budjetti ei salli uusien kankaiden ostamista, joten nyt käytetään varastojen jämiä vauvanvaatekokeiluihin. :) 

Rakkaudella käsintehty vauvan siksak-peitto

Tässä samaan tapaan virkattu vauvan siksak-peitto kuin edellisessä postauksessani (josta löytyy myös linkki alkuperäiseen ohjeeseen), lankana tällä kertaa Red Heart Soft 100 % akryylilanka - pehmoinen ja mukava iholla. Väreiksi pääsivät harmaa ja musta, koska elämässä ei aina tarvitse olla väriä. 

Edelliseen peittoon meni 117 silmukkaa, tähän peittoon loin vain 104 silmukkaa sillä lanka oli paksumpaa kuin Novitan 7 veljestä -lanka. Lisäksi ompelin peittoon käsin "hand made with love" lappusen. Ensi kerralla voisi kokeilla josko lappusen saisi nätisti kiinni ompelukoneella. 

Valmis peitto odottaa omistajaa

Hand made...

...with love. <3

Virkattu vauvan siksak-peitto

Työttömyyden aikana on kummallisen paljon aikaa puuhailla erilaisten käsitöiden parissa. Minua on jo pitkään vaivannut lankavarastojen pursuileminen, jonka vuoksi aloitin vauvan siksak-peiton virkkaamisen Novitan 7 veljestä -villalangoista, jotka tällä hetkellä dominoivat laatikoitani. Sukkiakaan ei näin kesän kynnyksellä tee mieli tehdä. 

Ohjeen tähän helppoon siksak-peittoon löysin Santun Maja -blogista, jossa on kuvailtu miten peitto rakennetaan. Lankana seiskaveikka on huono vauvanpeittoon puhtaasti karkeudeltaan, siksi peiton ei tulisi päätyä suoraan vauvan iholle. Mutta miksei se voisi lämmittää vaikka vaunuissa tai pulkkareissuilla? 

Viimeinen sininen rivi jäi vajavaiseksi langan loppuessa kesken. Jos joskus kyseistä väriä tulee ostettua lisää, niin peittoa voi jatkaa mielensä mukaisesti. Ah, virkkauksen ihanuuksia. 

Ostin jo valmiiksi pehmeämpää akryylilankaa Prismasta hieman pehmeämpää ja vauvaystävällisempää peittoa ajatellen. Kyseinen lanka on myös paksumpaa, joten uskoisin työn valmistuvan ehkä hieman nopeammin kuin tämä peitto. Seuraava tuleekin olemaan tylsempi väritykseltään, mustaa ja harmaata (tällaisen synkän aikuisen lempivärejä). 

Virkattu pupu - pehmolelu perheen pienimmille

Ja virkkaus jatkuu! Löysin Novitan sivuilta ohjeen virkattuun pupuun, joka pääsi testaukseen. Päädyin kuitenkin tekemään pupulle isomman keskikropan, sillä alkuperäisessä ohjeessa oleva kroppa oli pienempi kuin pupun jalat - ja sekös olisi jäänyt vaivaamaan. 

Valmiit palaset kiinnittämistä vailla

Kropasta tuli päärynänmallinen, omasta päästä virkattu malli - kokeilemalla oppii. Jaloista tuli ihan sikasuuret! Ehkäpä seuraavalla versiolla tulisi olemaan hieman pienemmät. Pupun korvien ohje löytyi Onnen Ommel -blogista, käytin samaa ohjetta vauvan unilelun tekemiseen joka on nähtävillä aikaisemmassa postauksessani. Lisäksi pään sisällä on kulkunen, samanlainen kuiten tonttulakeissa, mutta se ei valitettavasti kilise niin paljon kuin toivoisin. Vinkkejä siis otetaan vastaan!

Edestä ja takaa valmis pupu

Pupu jäi näyttämään mielestäni kovinkin alastomalta, ja itseäni jäi vaivaamaan kiinnittämisestä näkyvät jäljet. Virkkasin pupulle omasta päästä liivin, rusetin ja pienen kiinnikkeen liiviin. 

Vaatetettu pupu, valmiina uuteen kotiin

Rusetti ja liivin kiinnike ovat tehty Blend Bamboo -langasta jota on saatavilla ainakin Lankamaailmasta

Virkattuun pupuun meni aikaa noin kaksi pitkää iltaa, vaatteisiin semmonen tunteroinen. Pupu lähtee mahdollisesti uuteen kotiin ensi kuussa, jos uusi omistaja huolii. :) Heti pupun perään aloitin uuden virkkausprojektin, jonka avulla yritän tyhjentää Novitan 7 veikka varastoani... Sukat kun tällä hetkellä eivät innosta! 

Virkattu pöllö

Viikonloppuisin anoppilassa saattaa intoa riittää vaikka minkälaisiin käsitöihin, tällä kertaa törmäsin virkattuun pöllöön. Ohje löytyy Prinsessajuttu -blogista, helppoa kuiten heinänteko, mutta kokoaminen vie aikaa. 

Pöllön etuosan virkkasin keltaisella DROPS Muskat -puuvillalangalla, takaosan vihertävällä saman merkkisestä puuvillalangasta. Silmät ja rusetti ovat Lankamaailmasta ostettua bambulankaa (en nyt muista merkkiä), joka on huomattavasti pehmeämpää ja mukavampaa käsitellä. 

Itselläni ei ollut mustaa puuvillalankaa, jonka vuoksi lainasin miehen jotain paksumpia lankoja, mihin lie hän niitä onkaan käyttänyt. Itselleni murheenkryyniksi osoittautui kokoaminen, ei niinkään silmien tai nenän asetteleminen, vaan etu- ja takakappaleen yhdistäminen - voi että inhoankaan sitä! Tämä pöllö taisikin jäädä viimeiseksi. 

Ohjetta rusettiin minulla ei ole, mutta googlettamalla "virkattu rusetti" löytyy varmasti ohje sellaiseenkin. 

Virkattu pupu vauvan unikaveriksi

Uutta inspiraatiota etsiessäni törmäsin muutama kuukausi sitten virkattuihin uniriepuihin - ja ihastuin ikihyviksi! Virkatut unirievut ovat helppo tehdä, mutta ohjeita kyseiseen malliin piti etsiä useammalta sivustolta. Inspiraation sain Aino ja tuhmat luistimet -blogista, kertakaikkisen ihana riepu! Omani tein poikaväreillä - vaikka tyttövärit houkuttelivatkin kovasti! Lankana käytin puuvilla/bamboo -sekoitteisia lankoja, sillä ne ovat pehmeämpiä kuin villasekoitteiset langat. 

Tähden mallisen rievun (tai rätin, maton, mihin ikinä mallia haluatkaan soveltaa) virkkausohjeen löydät englanniksi täältä, lisäapua löydät myös Youtuben puolelta. Pään virkkausohjeen otin Novitan sivuilta ja täytin pään vanulla. Uutta vanua ei välttämättä kaupasta tarvitse hankkia, jos kaapin perukoilta tai lasten laareista löytyy inhokki pehmolelu (onko sellaisia?). 

Pupun korvat olivatkin kinkkisempi juttu. Ohje on helppo, mutta miten ihmeessä niiden pitäisi pysyä pystyssä?! Ohje korvien virkkaamiseen löytyi Onnen Ommel -blogista, jossa korviin on lisäksi ommeltu huopaa. Itse en nyt sitten keksinyt miten korvat pysyy pystyssä, joten ne saavat jäädä lerpattamaan. 

Aloitin unikaverin virkkaamisen jo muutama kuukausi sitten, mutta virkkaamisinnon lopahtaessa pupu jäi ilman korvia ja kasvoja. Nyt sitten iltapuhteiksi tein viimeiset osat ja kiinnitin ne paikalleen. Kuvat on otettu jo hämärtävässä  illassa takaterassilla, siellä missä eniten valoa tähän aikaan illasta riittää! Tämä uniriepu saa jäädä odottamaan uutta omistajaa, liekö kenelle sitten lopulta päätyykään. :)